Ravinto

Pohjoismainen ruokavalio | Hyödyt & haitat

Pohjoismainen ruokavalio on tapa syödä, jossa korostuu tuoreus, paikalliset ainekset, sekä terveellinen ja kestävä elämäntyyli. Se perustuu perinteisiin ruokavalioihin Pohjoismaissa: Tanskassa, Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa. Näiden maiden kansoja pidetään yksinä maailman terveellisimpinä.

Tässä artikkelissa käymme tarkemmin läpi mitä Pohjoismainen ruokavalio tarkoittaa, mitä ruokia siihen kuuluu ja mitkä ovat sen hyödyt ja haitat.

Löydät tästä artikkelista seuraavaa:

  • Mikä on Pohjoismainen ruokavalio?
  • Pohjoismaisen ruokavalion hyödyt
  • Pohjoismaisen ruokavalion haitat
  • Pohjoismainen ruokavalio ja painonpudotus

Mikä on Pohjoismainen ruokavalio?

Pohjoismainen ruokavalio on hieman kuin Välimeren ruokavalio – molemmat perustuvat tietyn geograafisen alueen asukkaiden tapaan syödä.

Pohjoismainen ruokavalio koostuu paikallisista ruoista, joita löytyy luonnostaan Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista. Tämä ruokavalio korostaa myös sesonkituotteita ruokavaliossa.

 

Mitä ruokia saa syödä?

Pohjoismaiseen ruokavalioon kuuluu perinteisiä Pohjoismaisia ruokia. Ruoat, joita löytyy näiden maiden paikallisista keittiöistä, koostavat ruokavalion, kuten perunat, muut juurekset, marjat, täysjyvät, kaalit, omenat, päärynät, kaura, ruis, maito ja fermentoitu maito. Monet näistä perinteisistä Pohjoismaisista ruoista on yhdistetty terveyshyötyihin. 1,2

Pohjoismainen ruokavalio ei kannata lihansyöntiä, vaan suosittelee sen sijaan enemmän palkokasveja, jotka ovat ympäristöystävällinen proteiinin lähde.3 Pohjoismaissa kalastus on myös tärkeä elämäntyyliä, joten kala ja muut merenelävät ovat tärkeä osa ruokavaliota. 3,4

Välimeren ruokavalio on suosittu sen sisältämän oliiviöljyn vuoksi, mutta Pohjoismainen ruokavalio suosii rypsiöljyä. Rypsiöljy on täynnä terveellisiä monotyydyttymättömiä rasvoja. Se sisältää myös alfa-linoleenihappoa, joka on kasviperäinen omega-3 rasvahappo.

Tässä ruokavaliossa suositellaan valitsemaan “pehemeämpiä” rasvoja, joita löytyy kasvipohjaisista levitteistä ja margariineista, rajoittamaan suolaa alle 6g päivässä ja juomaan vähintään 1,5l vettä tai makeuttamatonta nestettä päivässä.5

 

Pohjoismaisen ruokavalion hyödyt

Pohjoismaisella ruokavaliolla on monia dokumentoituja hyötyjä, jotka monet edustavat samoja hyötyjä, joita ollaan nähty tutkimuksissa koskien Välimeren ruokavaliota. Hyötyjä ovat esimerkiksi matalampi riski kroonisiin sairauksiin ja kuolleisuuteen.5

Nämä hyödyt voivat olla seurausta “kasvipohjaisesta” fokuksesta, jota sekä Välimeren että Pohjoismaiden ruokavaliossa suositaan. Kasviperäisten proteiininlähteiden lisäksi näissä ruokavalioissa suositellaan myös enemmän hedelmiä, kasviksia, jyviä (etenkin täysjyviä), palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä, samalla rajoittaen punaisen ja prosessoidun lihan syöntiä.

Kasvipohjaiset ruokavaliot on yhdistetty moniin näistä hyödyistä ja niillä vaikuttaa olevan ennaltaehkäisevä vaikutus terveysongelmiin.6

Tämän lisäksi ultraprosessoitujen ruokien puute tästä ruokavaliosta sekä vähäinen lihan ja suola määrä voivat selittää pienempiä riskejä sairastua vakaviin sairauksiin. 7,8 

Tässä ruokavaliossa yhdistyy myös suuri määrä kalsiumia, omega-3 rasvahappoja sekä proteiinia, jotka edesauttavat yleistä fyysistä terveyttä sekä kognitiivista toimintakykyä, etenkin vanhemmilla ihmisillä. 9,10,11

 

Pohjoismaisen ruokavalion haitat

Haitoissa voidaan myös verrata Välimeren ja Pohjoismaiden ruokavalioita keskenään. Näiden kahden välillä ei ole datan mukaan paljonkaan eroja, mutta Pohjoismaisesta ruokavaliosta ei ole vielä yhtä paljon tutkimuksia.

Ruokavalion sisältämän runsaan kalan ja merenelävien vuoksi voidaan ehkä väittää, että se voi johtaa ylikalastukseen. Sama kritiikki koskee Välimeren ruokavaliota.

Toinen haitta voi mahdollisesti olla tiettyjen hedelmien, vihannesten ja jyvien tuominen Pohjoismaiden ulkopuolelta (etenkin ottaen huomioon ruokavalion painotus sesonkituotteisiin). Myös kustannukset voi olla yksi huonoista puolista. Toki kaikkien tuoreiden tuotteiden hinnat ovat nousussa, joten tämä ruokavalio ei välttämättä tule sen kalliimmaksi kuin mikään mukaan terveellinen ruokavalio.

Pieniä haittapuolia lukuunottamatta, Pohjoismainen ruokavalio ei aiheuta haittoja etenkään sen noudattajalle. Koska tätä ruokavaliota ei ole vielä tutkittu tarpeeksi, sillä voi olla paljon muitakin terveyshyötyjä, joita emme vielä tiedä.

 

Pohjoismainen ruokavalio ja painonpudotus

Tästä aiheesta tarvitaan lisää tutkimuksia, ennen kuin voidaan varmasti sanoa, että Pohjoismainen ruokavalio tukee painonpudotusta. Ottaen kuitenkin huomioon sen samnakaltaisuuden Välimeren ruokavalion kanssa, on suuri todennäköisyys pystyä pudottamaan painoa tällä ruokavaliolla. Onnistunut kestävä painonpudotus saadaan aikaan miinuskaloreilla ja Pohjoismainen ruokavalio sisältää paljon ruokai, jotka eivät ole kaloritiheitä ja voivat auttaa pysymään kylläisinä pitkään.

 

Pähkinänkuoressa


Pohjoismainen ruokavalio on lähes kopio Välimeren ruokavaliosta, lukuunottamatta eri rasvanlähdettä, joka oliiviöljyn sijaan on rypsiöljy. Lisäksi näiden ruokavalioiden eroina on hieman erilaiset hedelmät, vihannekset ja jyvät.

Blogin artikkelien tarkoituksena on antaa vinkkejä ja jakaa tietoja ravitsemukseen ja treeniin liittyen eikä niitä tule sekoittaa lääkärin antamiin ohjeistuksiin. suosittelemme aina kääntymään alan ammattilaisen kuten lääkärin puoleen mikäli olet tekemässä suuria muutoksia ruokavalioosi


  1. Akesson A, Andersen LF, Kristjánsdóttir AG, Roos E, Trolle E, Voutilainen E, et al. Health effects associated with foods characteristic of the Nordic diet: a systematic literature review. Food Nutr Res. (2013) 57:22790. doi: 10.3402/fnr.v57i0.22790
  2. Olsen A, Egeberg R, Halkjær J, Christensen J, Overvad K, Tjønneland A. Healthy aspects of the Nordic diet are related to lower total mortality. J Nutr. (2011) 141:639–44. doi: 10.3945/jn.110.131375
  3. Mithril C, Dragsted LO, Meyer C, Tetens I, Biltoft-Jensen A, Astrup A. Dietary composition and nutrient content of the New Nordic Diet. Public Health Nutr. (2012) 16:777–85. doi: 10.1017/S1368980012004521
  4. Bere E, Brug J. Towards health-promoting and environmentally friendly regional diets – a Nordic example. Public Health Nutr. (2008) 12:91–6. doi: 10.1017/S1368980008001985
  5. Krznarić, Ž., Karas, I., Ljubas Kelečić, D., & Vranešić Bender, D. (2021). The Mediterranean and Nordic Diet: A Review of Differences and Similarities of Two Sustainable, Health-Promoting Dietary Patterns. Frontiers in nutrition, 8, 683678. https://doi.org/10.3389/fnut.2021.683678
  6. Tuso, P. J., Ismail, M. H., Ha, B. P., & Bartolotto, C. (2013). Nutritional update for physicians: plant-based diets. The Permanente journal, 17(2), 61–66. https://doi.org/10.7812/TPP/12-085
  7. Theodoratou, E., Timofeeva, M., Li, X., Meng, X., & Ioannidis, J. (2017). Nature, Nurture, and Cancer Risks: Genetic and Nutritional Contributions to Cancer. Annual review of nutrition, 37, 293–320. https://doi.org/10.1146/annurev-nutr-071715-051004
  8. Jiménez-Cortegana, C., Iglesias, P., Ribalta, J., Vilariño-García, T., Montañez, L., Arrieta, F., Aguilar, M., Durán, S., Obaya, J. C., Becerra, A., Pedro-Botet, J., Sánchez-Margalet, V., & On Behalf Of The Cardiovascular Disease Working Group Of The Spanish Society Of Diabetes Sed (2021). Nutrients and Dietary Approaches in Patients with Type 2 Diabetes Mellitus and Cardiovascular Disease: A Narrative Review. Nutrients, 13(11), 4150. https://doi.org/10.3390/nu13114150
  9. Cuesta-Triana, F., Verdejo-Bravo, C., Fernández-Pérez, C., & Martín-Sánchez, F. J. (2019). Effect of Milk and Other Dairy Products on the Risk of Frailty, Sarcopenia, and Cognitive Performance Decline in the Elderly: A Systematic Review. Advances in nutrition (Bethesda, Md.), 10(suppl_2), S105–S119. https://doi.org/10.1093/advances/nmy105
  10. Martí Del Moral, A., & Fortique, F. (2019). Omega-3 fatty acids and cognitive decline: a systematic review. Omega-3 y deterioro cognitivo: una revisión sistemática. Nutricion hospitalaria, 36(4), 939–949. https://doi.org/10.20960/nh.02496
  11. Bauer, J., Biolo, G., Cederholm, T., Cesari, M., Cruz-Jentoft, A. J., Morley, J. E., Phillips, S., Sieber, C., Stehle, P., Teta, D., Visvanathan, R., Volpi, E., & Boirie, Y. (2013). Evidence-based recommendations for optimal dietary protein intake in older people: a position paper from the PROT-AGE Study Group. Journal of the American Medical Directors Association, 14(8), 542–559. https://doi.org/10.1016/j.jamda.2013.05.021


Laura Myllykoski

Laura Myllykoski

Writer and expert


Tilaa uutiskirje! Rajoitetun ajan ekslusiivisia extra-tarjouksia. Aina reseptejä ja uutuustuotteita! Klikkaa tästä